Joko alkuperäisessä muodossaan tai hajonneena erittäin haitallisiksi mikromuovihiukkasiksi, jotka nyt kiertävät ympäristössämme. Luonnossa, meressä, juomavedessä, maaperässä, eläimissä, hengitysteissä, elintarvikkeissa, hedelmissä ja vihanneksissa, ja siten myös ihmisen kehossa ja aivoissa.
Uusissa tutkimuksissa on havaittu, että emme ainoastaan syö mikromuovihiukkasia, vaan myös hengitämme suuret määrät mikromuovia. Erityisesti sisätiloissa, koska kodeissamme on valtava määrä mikromuovia, joka on peräisin perinteisistä muovipusseista, pulloista, leluista ja kosmetiikasta, jotka kaikki sisältävät mikromuovihiukkasia. Suurin osa ilmassa olevista muovikuiduista on peräisin synteettisistä vaatteista sekä mm. huonekaluissa ja matoissa käytetyistä kankaista. On arvioitu, että nautimme vuosittain jopa 70 000 mikromuovihiukkasta pelkästään ruoan pinnalle laskeutuneen pölyn mukana. Mikromuovien hengittämisen vaikutuksia terveyteen ei vielä täysin tunneta, mutta ei tarvitse olla tiedemies miettiäkseen, onko mikromuovien kiertäminen verenkierrossamme tai kertyminen keuhkoihimme hyvä vai huono asia..?
Mikä tässä sitten on ongelmana? Perinteinen muovi on suhteellisen edullinen materiaali valmistaa, ja sillä on uskomattomia ominaisuuksia. Jos sitä käsiteltäisiin 100 % oikein ja käytettäisiin uudelleen ikuisesti, siitä luultavasti ei tulisi ongelma. Ongelmana ovat ihmisten tottumukset. Helppo ratkaisu: nehän on helppo muuttaa, saatat ajatella. Ja teoriassa näin onkin, mutta todellisuudessa - ei ehkä sittenkään. Tällä hetkellä kierrätämme vain säälittävät 9 % kaikesta muovista, joten olemme yksinkertaisesti liian kaukana siitä "ratkaisusta”. Ihmisten käyttäytyminen ei muutu tarpeeksi nopeasti.

Mikä tässä sitten on ongelmana? Perinteinen muovi on suhteellisen edullinen materiaali valmistaa, ja sillä on uskomattomia ominaisuuksia. Jos sitä käsiteltäisiin 100 % oikein ja käytettäisiin uudelleen ikuisesti, siitä luultavasti ei tulisi ongelma. Ongelmana ovat ihmisten tottumukset. Helppo ratkaisu: nehän on helppo muuttaa, saatat ajatella. Ja teoriassa näin onkin, mutta todellisuudessa - ei ehkä sittenkään. Tällä hetkellä kierrätämme vain säälittävät 9 % kaikesta muovista, joten olemme yksinkertaisesti liian kaukana siitä "ratkaisusta”. Ihmisten käyttäytyminen ei muutu tarpeeksi nopeasti.
Kun ”tottumuksen voima” on meitä vastaan, on naiivia ajatella, että saisimme koko maailman väestön suostuteltua varmistamaan, ettei luontoon jää muovia. Päinvastoin, olisi paljon ”helpompaa” korvata perinteiset muovit mahdollisuuksien mukaan kompostoitaviksi sertifioiduilla muoveilla, koska ne eivät jätä jälkeensä haitallisia jäämiä. Tietysti myös ne on edelleen käsiteltävä ja hävitettävä oikein, eikä muovia saa päästää luontoon. Kompostoitavat muovivaihtoehdot ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin perinteiset muovit - PAITSI, ettei niillä ole mikromuovin kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tämän ansiosta niiden käyttö on pieni muutos, jolla on suuri vaikutus! Perinteisten muovituotteiden korvaaminen kompostoitavilla muoveilla on siis nopeampi tapa edetä kohti merkittävää ympäristövaikutusta.












