Nykyisellä hyödyntämis-, saastuttamis- ja kulutusvauhdilla – ilman että annamme mitään takaisin – maaperän terveys ei näytä kovin hyvältä tällä planeetalla.
Ilman, veden ja meriympäristön hoito ja suojelu ovat jo vuosikymmenten ajan nousseet keskeisiksi aiheiksi globaalissa ilmastokeskustelussa. Plastic Change -järjestön mukaan maatalousmaan mikro- ja nanomuovihiukkaspitoisuuksien arvioidaan kuitenkin olevan jopa 4–23 kertaa suuremmat kuin niiden pitoisuudet meressä. Tämä on yllättävää, kun otetaan huomioon, kuinka paljon mediahuomiota meressä oleva muovi saa ja kuinka vähän maaperässä oleva muovi ja maaperän terveys puolestaan saavat. Tietenkin kaikki muovisaaste on haitallista riippumatta siitä, missä se esiintyy, mutta tämän tiedon valossa on aika lisätä maaperän terveys prioriteettiluetteloon.
Maaperällä on keskeinen rooli koko biotalouden kiertokulussa, ja se on välttämätön lähtökohta koko olemassaolollemme; puhumattakaan siitä, että se on kaikkien ravintoketjujen ja maapallon biodiversiteetin perusta. Maaperän terveys huononee nopeasti, ja siksi se pitäisi asettaa keskusteluissa etusijalle – huomion kirkkaimpiin parrasvaloihin.
Lyhyesti sanottuna, ilman tervettä maaperää meillä ei ole enää viljelymaata, jossa voimme kasvattaa viljaa, hedelmiä ja vihanneksia meidän kaikkien ravinnoksi. Ja kun otetaan huomioon, millä tahdilla me hyödynnämme, saastutamme ja kulutamme maaperää antamatta mitään takaisin, emme voi odottaa tuhatta vuotta, minkä ohuen ohuen, 2–3 senttimetrin paksuisen, maakerroksen muodostuminen kestää.
Maaperän terveyden heikkenemiseen liittyy kaksi pääasiallista huolenaihetta:
1. Meillä ei kohta enää ole jäljellä maaperää, elinkelpoista pintamaata.
2. Paksuudeltaan 2–3-senttimetrisen maakerroksen muodostuminen voi kestää jopa tuhat vuotta.
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan maaperän koko pintakerros voi kadota kuudessakymmenessä vuodessa, jos nykyinen heikkenemisen tahti jatkuu. Ja kun noin kolmasosa maailman maaperästä on jo heikentynyt, meidän on nopeasti tehtävä jotain. Joka vuosi noin miljardi tonnia maaperää katoaa eroosion vuoksi. Lisäksi maaperä kärsii nyt orgaanisen aineksen menetyksestä, saastumisesta, biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä, suolaantumisesta, liikakäytöstä ja ympäristöä pilaavien aineiden päästöistä. Terve maaperä vahvistaisi kykyämme sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentäisi haavoittuvuuttamme. Niinpä meidän on keskityttävä siihen, miten voimme ANTAA jotain takaisin biotaloudelle, emmekä vain OTTAA siltä, jotta maaperä olisi terveempi.
Erinomainen ratkaisu on itse asiassa aivan ulottuvillamme. Kirjaimellisesti. Asia on nimittäin niin, että sinä ja minä (ja koko muu ihmiskunta) tuhlaamme vuosittain noin 1,3 miljardia tonnia elintarvikkeita: tähteitä, hedelmänkuoria, vihannesten kuoria jne. Tämä vastaa noin kolmasosaa ihmiskulutukseen vuosittain tuotetun ruoan kokonaismäärästä. Se on valtava mutta väistämätön määrä, jonka luokittelemme jätteeksi, MUTTA... maaperälle ja viljelymaalle se on kultaakin arvokkaampaa!
Tämän orgaanisen ”jätteen” sisältämien, arvokkaiden raaka-aineiden talteenotto on valtava, ehtymätön ja potentiaalinen lähde, jonka voimme palauttaa biotalouteen. Jos keräämme, lajittelemme ja kompostoimme tämän jätteen ja palautamme sen pelloille, sen sisältämät arvokkaat ravintoaineet ja mikro-organismit tekevät maaperästä terveemmän ja jopa vastustuskykyisemmän esimerkiksi kuivuudelle ja rankkasateille. Mikä tärkeintä, se auttaa ylläpitämään maaperän hedelmällisyyttä ruoan viljelyyn terveessä ja arvokkaassa kiertotaloudessa. Kaiken tämän orgaanisen materiaalin palauttaminen maaperään vaikuttaa suuresti ja positiivisesti maaperän yleiseen laatuun, joten tämän mittaamattoman määrän kerääminen ja kompostoiminen on kestävä, hyvä ja merkityksellinen tapa parantaa maaperäämme.
Ja se on tehtävä tavalla, joka ei saastuta jätteitä mikromuovihiukkasilla niiden matkatessa keittiöstä viljelymaalle. Kun käytetään perinteisestä muovista valmistettua jätepussia tai -säkkiä, on väistämätöntä, että mikromuovihiukkaset sekoittuvat orgaaniseen jätteeseen ja päätyvät siten maaperään, kun jäte levitetään kompostina esim. pelloille. Ja koska perinteinen muovi ei hajoa, viljelymaan muovijäte kertyy jokaisen levitetyn kompostikerroksen myötä.
Vaihtamalla jätepussin tai -säkin sertifioituun, täysin kompostoitavaan versioon tämä viljelymaan pilaantumisriski voidaan kuitenkin eliminoida kokonaan. Täysin kompostoituva jätepussi/-säkki näyttää samalta ja toimii samalla tavalla kuin perinteinen muovipussi tai -säkki. Mutta tämä erityinen pussi/säkki muuttuu osaksi siihen pakattua jätettä eikä jätä kompostiin tai biomassaan pysyviä mikromuovihiukkasia. Vaikka kompostoitavan pussin/säkin palasia päätyisikin maaperään, ne eivät ole haitallisia ja häviävät lopulta.
Eikä siinä vielä kaikki: tämän tyyppisillä biopusseilla on osoitettu olevan piilevä voima sen lisäksi, että ne eivät tuota mikromuovia. Useissa EU-maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että jos lajitellut elintarvikejätteet kerätään biopusseihin perinteisten muovipussien sijaan, kerättyjen elintarvikejätteiden määrä ja laatu paranevat huomattavasti. Siis mitä? Kyllä: Kyseessä on kerrannaisvaikutus ja tämän pussin todellinen voima, sillä se todella muuttaa ihmisten käyttäytymistä parempaan suuntaan – mikä puolestaan johtaa parempaan kompostin laatuun, mikä lopulta parantaa maaperäämme. Joten vaihda jätepussisi biopussiin ja anna jotain takaisin biotaloudelle!
